Synkkä varjo laskeutuu taivaallemme. Maailman johtajat, yhä useammat heistä, eivät enää ainoastaan uneksi avaruusvoimista – he suunnittelevat niiden konkreettista luomista. Helsinkiin kokoontuneiden puolustus- ja avaruusteknologian asiantuntijoiden toissa viikolla esittämä karu ennustus kaikui uhkaavasti: seuraava suursota ei rajoitu enää maahan, mereen tai ilmaan – se ulottuu armottomaan avaruuden tyhjyyteen. Jopa puolustusliitto Nato, turvallisuutemme viimeinen linnake, tunnistaa tämän kasvavan uhan ja nostaa avaruusturvallisuuden yhä korkeammalle päätöksenteon agendalla.
Daniel Hilgert Naton päämajasta maalasi synkän kuvan tulevaisuudesta: ”Tulevien konfliktien ensimmäiset, salakavalat askeleet otetaan jo nyt kybermaailmassa ja yläpuolellamme, avaruudessa.” Tämä lausunto ei ole pelkkää spekulaatiota, vaan kylmää, kovaa todellisuutta. Nato-maiden onkin nyt, Hilgertin varoittavan äänenpainon säestämänä, välttämätöntä solmia yhä tiiviimpiä suhteita avaruudessa operoivien kaupallisten toimijoiden kanssa.
”Kun sota syttyy, meidän on tiedettävä, miten avaruusteknologiateollisuus toimii”, hän painotti. Tämä ei ole enää harjoitus – kyse on elämästä ja kuolemasta. Liittolaisten on kriittisissä sotatilanteissa voitava luottaa siihen, että kaupalliset satelliitit välittävät elintärkeää tietoa. Samalla kaupallisten toimijoiden on tunnettava sotilaallisten operaatioiden logiikka, jotta he voivat toimia osana tätä uutta, pelottavaa todellisuutta.
Hilgertin sanat kaikuivat uhkaavasti: ”Kaikki, mitä avaruudessa tapahtuu, on suoraan yhteydessä yhteiskuntiimme ja talouksiimme. Jokainen luottokorttitapahtuma, jokainen pankkisiirto, jokainen internet-yhteys – ne kaikki kulkevat satelliittien kautta.” Avaruusinfrastruktuurimme, tuo näkymätön mutta elintärkeä verkosto, vaatii nyt yhtä lailla suojelua kuin maanalaiset kaapelit, energiaverkkomme tai vedenjakelujärjestelmämme. Mutta miten suojelemme jotain, joka on niin valtavaa ja haavoittuvaa?
Helsingissä järjestettyyn tapaamiseen osallistuneet asiantuntijat, kuten suomalaisen SAR-tutkasatelliitteja valmistavan Iceyen strategiajohtaja Pekka Laurila, toivat esiin karun totuuden: avaruusinfrastruktuuri ei ole suunniteltu kestämään sotaa. Samalla tavalla kuin merenalaisia datakaapeleita ei ole tarkoitettu taistelukentiksi, myöskään satelliitteja ei ole rakennettu vihamielisiä hyökkäyksiä silmällä pitäen. Laurilan mukaan ainoa suoja uhkaa vastaan on hajautus – useiden satelliittien laukaiseminen, jotta emme olisi yhden ainoan armoilla. Iceye onkin jo laukaissut 44 satelliittia, mutta riittääkö se, kun vastapuolella on valmius käydä ”kineettistä sotaa” avaruudessa? Laurilan sanat jättivät ilmaan kylmän kysymyksen: ”Jos joku haluaa käydä kineettistä sotaa, avaruus ei ole poissuljettu.”
Investoinnit kestäviin satelliittirakenteisiin eivät ole vähäisiä – puhutaan sadoista miljoonista miljardeihin euroihin. Laurilan lohduttomat sanat ”muutaman hävittäjän hinnalla saa jo paljon” vain korostavat uhan suuruutta. Yhden hävittäjän hinta voi olla jopa 100 miljoonaa euroa. Samalla kun maat kamppailevat perinteisten puolustusbudjettiensa kanssa, heidän on nyt valmistauduttava uuteen, kalliiseen kilpavarusteluun avaruudessa.
Reorbitin perustaja ja toimitusjohtaja Sethu Saveda Suvanam ennusti synkästi: ”Jo 15–20 vuoden päästä sotaa käydään avaruuden kautta, se on todellisuutta.” Hänen mukaansa Venäjän aggressiivinen toiminta avaruudessa on lisääntynyt huolestuttavasti. Kymmenet maat ovatkin jo havahtuneet integroimaan avaruusinfrastruktuuria omiin puolustusjärjestelmiinsä, suoraan tai epäsuorasti.
Suvanam vertasi satelliitteja tulevaisuuden F35-hävittäjiin, mikä maalaa kuvan avaruudesta uutena, vaarallisena taistelukenttänä. Itsenäiset valtiot eivät enää halua olla täysin riippuvaisia suurvaltojen satelliittijärjestelmistä, sillä Ukrainan kokemus Elon Muskin Starlinkistä on osoittanut riippuvuuden riskit.
Kilpajuoksu avaruuteen on jo alkanut, ja se kiihtyy päivä päivältä. ”Avaruusympäristö on täysin erilainen kuin vain muutama vuosi sitten”, Suvanam totesi vakavana. Satelliittitiedustelusta on tulossa arkipäivää sodankäynnissä. Naton Hilgert myönsi Venäjän laittoman sodan Ukrainassa paljastaneen Iceyen kaltaisten yritysten kriittisen roolin avaruudessa.
Pekka Laurila Iceyeltä vahvisti satelliittitiedustelun olleen ukrainalaisille korvaamatonta. ”Satelliittitiedustelu on yhä keskeisempää ja arkipäiväisempää sodankäyntiä”, hän sanoi. Samalla Yhdysvaltain aiemmin tekemä ilmoitus tiedustelutietojensa toimittamisen lopettamisesta Ukrainalle loi synkän varjon tulevaisuuden ylle.
Avaruudesta on tulossa uusi, pelottava rintama. Maailma seisoo uuden, tuntemattoman sodan kynnyksellä, jonka taistelukenttänä on ääretön avaruus. Onko ihmiskunta valmis tähän synkkään tulevaisuuteen? Vastaus jää odottamaan, kaiverrettuna tähtienväliseen pimeyteen.
<script async src="https://pagead2.googlesyndication.com/pagead/js/adsbygoogle.js?client=ca-pub-4228858246410736"
crossorigin="anonymous"></script>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti