Kenties joku tosiaan luulee, että Saran ja Tominkin arki on sitä perinteistä "lapset-itkevät-ruokaa-palaa-ei-saa-makuuhuoneessa-ollaan-liian-väsyneitä"-settiä. Voi pyhä yksisarvinen, miten väärässä he olisivatkaan! Tämän pariskunnan "säännöt" ja makuuhuoneen – no, sanotaanko monitoimitilan – tapahtumat saavat naapurin täditkin pudistelemaan päitään ja ehkä vähän googlailemaan outoja lyhenteitä.
Sara ja Tomi, nämä onnellisen oloiset veijarit, löysivät toisensa deittisovelluksesta. Siinä missä toiset vaihtavat kuivia small talkeja säästä, nämä kaksi päätyivät ilmeisesti heti syvään päähän – tai ainakin syvään Sipoonkorpeen heidän ensitreffeillään.
"Siistitty versio" ensitapaamisesta kuulostaa romanttiselta piknikiltä metsälammella auringonpaisteessa. Mutta totuus, se "sensuroimaton versio", on kuulemma sellaista kamaa, että herkemmät saattavat tarvita paperipussin hengittelyyn. Sanotaanko vaikka niin, että luonto ei ollut ainoa, joka heidän seurassaan villiintyi. Sara itsekin myöntää, että julkinen "puuhastelu" oli hänelle uutta, vaikka koiranulkoiluttajat ja satunnaiset sienestäjät onneksi pysyivätkin sopivalla etäisyydellä.
Seuraavana päivänä Tomi sitten jo kipaisi kultasepälle sormuskaupoille. Ei kai siinä mitään, jos kerran metsässä on löytynyt se oikea – tai ainakin seikkailunhaluinen. Pian Sara muutti Tomin luo, ja elämä alkoi olla yhtä "kaikki palaset loksahtivat paikoilleen" -huumaa.
Salaisuus tähän nopeaan etenemiseen? No, he ilmeisesti tykkäävät molemmat leikkiä vähän erilaisia leikkejä. Neljä kirjainta riitti: BDSM. Molemmilla oli jo kokemusta "kinkyleikeistä", mutta yhdessä he pääsivät ihan uudelle levelille. Heti alussa lyötiin lukkoon, että tässä talossa eletään valtasuhteessa. Sara on se, joka tottelee Tomia – paitsi ehkä silloin, kun hän ei muista syödä kasviksia.
Ulkopuoliset eivät välttämättä aavista mitään. Tomi kuulemma näyttää maailman kilteimmältä ihmiseltä, ja Sara taas on ulospäin sellainen räväkkä tyyppi, että moni luulisi roolien olevan toisinpäin. Mutta hei, elämä on täynnä yllätyksiä, varsinkin Saran ja Tomin makuuhuoneessa.
Heillä on myös tämä ddlg-roolileikki, "daddy dom, little girl". Ei, se ei liity lapsiin millään tavalla, rauhoittukaa nyt. Tomi on Saran "pikkuinen" - ei siis vauva, vaan sellainen aikuinen, joka ei oikein jaksa niitä "aikuisten juttuja" kuten laskujen maksamista. Tomi hoitaa kaiken: kokkaa, siivoaa ja jopa muistuttaa Saraa juomaan vettä. Välillä hän kuulemma lukee iltasatujakin, jos Sara ei saa unta. Ehkä se selittää Saran rakkauden yksisarvisiin.
Sara kertoo saavansa turvaa Tomista, mikä on tietenkin ihanaa. Tomi kuulemma halaa, silittää ja jopa pesee Saran hiukset suihkussa. Ei kuulosta pahalta, vai mitä? Moni ehkä luulee, että "kinky" tarkoittaa vain piiskaa ja nahkaa, mutta se voi kuulemma olla yllättävän hellääkin.
Ja sitten on tämä tarravihko! Sara saa tarroja, kun hän on "kiltisti" ja hoitaa hommansa. Tarpeeksi tarroja, ja Tomi saattaa ostaa karkkipussin tai jopa viikonloppureissun. Jos Sara taas on "tuhma", niin... no, siitä pajunoksista keskellä yötä metsästä hakemisesta onkin jo kerrottu. Sara itsekin myöntää olevansa vähän "brat" eli "kakara", joka tahallaan ärsyttää saadakseen kurinpalautuksen. Kuulostaa vähän masokistiselta aikuisversiolta siitä, kun lapsena tahallaan teki pahojaan saadakseen huomiota.
Sara tykkää muutenkin tyttömäisistä jutuista, kuten pinkistä ja glitteristä. Hän on ihan My Little Pony -fani! Tomille taas tuntuu luontevalta olla se, joka pitää ohjat käsissään. Lapset eivät kuulemma huomaa mitään, koska molemmat käyttäytyvät luontevasti – paitsi ehkä silloin, kun isän ja äidin makuuhuoneesta roikkuu seksikeinu.
Kerran yksi lapsista olikin vähän ihmetellyt katosta löytynyttä "jumppalaitetta". Tomi onneksi keksi nopean selityksen selkävaivoista. Hyvä Tomi! Seksikeinun lisäksi heillä on kuusi vetolaatikollista "leluja" ja suunnitelmissa on rakentaa kellariin oma "tyrmä" hillopurkkien ja lukkojen taakse. Romanttista!
Välillä Sara ja Tomi kuitenkin kaipaavat irtiottoa lapsiperhearjesta – ja ehkä siitä kellarista. He käyvätkin silloin tällöin Wild Clubilla, aikuisviihdekartanossa, jossa he voivat leikkiä "panokoneella" ja ihastella itseään peilihuoneessa. Kuulostaa paljon paremmalta kuin se ensi viikon kauppalista.
Sara ja Tomi uskovat elävänsä tässä suhteessa loppuun asti. He kuulemma voivat olla siinä täysin omia itsejään ja tuoda esiin villeimmätkin ajatuksensa ilman pelkoa tuomitsemisesta. Kaiken ytimessä on sataprosenttinen luottamus ja turvallisuudentunne. Sara jopa sanoo, että Tomilla on "vapaa oikeus tehdä minulle, mitä haluaa". Huhhuh!
Vaikka seksi onkin kuulemma upeaa, he korostavat, että kyse on jostain paljon syvemmästä. Tomi kehuu Saran luonnetta, ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta. Sara taas sanoo, että Tomi saa hänen hermonsa rauhoittumaan ja että tämän lähellä hän menee "meditatiiviseen tilaan". Kuulostaa aika intensiiviseltä!
Loppujen lopuksi, vaikka Saran ja Tomin nimet onkin muutettu, heidän tarinansa on aika... no, erikoinen. Mutta jos he ovat onnellisia, niin kuka meistä on tuomitsemaan? Ehkä meidänkin pitäisi vähän miettiä, roikkuisiko se selän jumppalaite sittenkin väärässä huoneessa.
<script async src="https://pagead2.googlesyndication.com/pagead/js/adsbygoogle.js?client=ca-pub-4228858246410736"
crossorigin="anonymous"></script>